Juuri nyt kunnissa viimeistellään talousseminaareja ja ollaan valmiit lukitsemaan vuoden 2025 budjetit. Rahoista noin 60-70 prosenttia kohdistuu koulutukseen. Samalla kun kunnissa puhutaan isojen rakennusinvestointien kustannuksista mielletään Suomen tulevaisuuden hyvinvoinnin tärkein investointi – koulutus – kuitekin helposti ylimääräiseksi kuluksi ja säästökohteeksi. Miksi?
Kuntavaalit keväällä 2025 ovat kuntien elinvoiman edistämisen tärkeimmät vaalit. Niissä ei päätetä polttoaineiden hinnoista tai hoitopaikkojen järjestämisestä, vaan kuntien pääasiasta eli kunnan elinvoimasta, joka perustuu osaamiseen ja joka on saanut alkunsa työntekijöille järjestettävästä laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta. Kuntavaaleissa päätetään siitä halutaanko tuota hyvinvointia ja elinvoimaa omassa kunnassa ylläpitää ja mitkä ovat sen kilpailijat?
Kuntien talousseminaareissa juuri nyt ratkaistaan millaisia toimia sen elinvoiman eteen kunnissa ollaan valmiita tekemään vaalivuonna 2025. Juuri nyt siis on aika puhua talouden pääasiasta eli sivistyksestä.
Olemme kaikki lukeneet oppimistulosten heikkenemisestä ja oppilaiden oppimisen tuen saannin vaikeudesta. Nuo ovat niitä konkrettisia pääasioita, joita jokaisen kuntavaaleissa ehdokkaana olevan poliitikon toivotaan nostavan esille, mutta keväällä heidän kätensä vaalivuoden budjetin osalta ovat jo sidotut, koska talousseminaareissa juurinnyt päätetään vuoden 2025 osalta kuinka paljon ollaan valmiit satsaamaan, jotta kaikki opettajat olisivat kelpoisia, ketjutetaanko heitä laittomasti vai maksetaanko palkka koko vuodelta, onko varhaiskasvatuksessa kelpoista henkilökuntaa ja työolot kunnossa eikä väkivallan uhkaa esiinny millään kouluasteella?
Kaikki kunnat ovat nyt tiukan talouden edessä. Puhutaan investointien tärkeydestä, mutta on vain yksi investointi joka on suora investointi tulevaisuuteen ja se on opetus. Suurentamalla perusopetuksen ryhmiä tai lomauttamalla opettajia on sama vaikutus kuin rakentamalla silta suolle säästämällä maaperätutkimuksesta. Lopulta rakennelma sortuu ja vahingot ovat kiistattoman suuret.
Suomella ei ole varaa päästää yhtäkään lahjakkuutta tai yhtäkään tuen avulla loistamaan syttyvää nuorta lipumaan unohduksiin vain siksi, että säästämällä pääasiasta saatiin joku muu monumentti tai näennäisinvestointi rahoitetuksi.
Koko Suomen pääasian, niin neljän vuoden välein olevissa kunnallisvaaleissa, mutta erityisesti jokaisena vuonna laadittavissa kuntien omissa talousarvioissa tulee olla opetus ja sivistys, sillä vain sivistystä vaaliva kansakunta menestyy niin, että se luo hyvinvointia itseään laajemmin.
Otetaan jokaisen talousarvion pääasiaksi tulevaisuusinvestointi sivistykseen.
Jussi Tanhuanpää
OAJ Alueasiantuntija Varsinais-Suomi