Oppivelvollisuuden laajentamisen haasteet
Oppilaitosten toiminnan kannalta rahoituksen ennustettavuus ja jatkuvuus ovat keskeisiä edellytyksiä toiminnan pitkäjänteiselle suunnittelulle. Kun uudistuksia tulee nopeaan tahtiin, kehittämistyö häiriintyy. Koulutuksen perusrahoituksen pitää olla riittävä niin oppilaitoksen perustoiminnan kuin kehitystyönkin tarpeisiin.
Oppivelvollisuuden pidentämisen tavoitteena on taata myös tulevaisuudessa riittävästi osaajia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Nämä tavoitteet ovat kansallisesti tärkeitä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Kuten kaikissa uudistuksissa, on vastassa haasteita ja potentiaalisia ongelmia, joihin päätöksenteossa kannattaa kiinnittää ajoissa huomiota.
Toisen asteen koulutuksessa uudistusvauhti on ollut viime vuosina nopeaa. Rahoitusleikkaukset ja reformi ovat tuottaneet toimijoille ongelmia, joiden seurauksena sekä opetukseen käytettävien opetusresurssien määrä että opetusvälineistöön käytettävät investoinnit ovat pienentyneet. Koulutuksen järjestäjät ovat olleet huolissaan siitä, miten oppivelvollisuuden pidentäminen käytännössä rahoitetaan. Nyt esillä olleet rahoitusmallit eivät ole antaneet selkeää vastausta siihen, miten rahoitus jatkossa muodostuu. Pelkona kummittelevat mahdolliset lähivuosien rahoitusleikkaukset, jotka ovat perinteisesti kohdistuneet etenkin opetusresursseihin. Jos näin käy, muuttuu uudistuksen tavoitteiden saavuttaminen lähes mahdottomaksi.
Toinen aste ei voi yksin korjata osaamisvajetta eikä ehkäistä syrjäytymistä; näihin asioihin pitää vaikuttaa jo aikaisemmin. Sekä perusopetus että valmentava koulutus antavat pohjan seuraavalle koulutusasteelle. Tällöin tärkeäksi nousevat perusopetuksen tukitoimet ja valmentavan koulutuksen riittävät resurssit. Ammatillisen koulutuksen yhtenä tavoitteena on mahdollistaa jatko-opinnot korkeakoulussa. Mikäli kansallisesti halutaan nostaa väestön tutkintotasoa, pitää ammatillisen koulutuksen suorittaneelle tarjota nykyistä paremmat mahdollisuudet hakea korkeakouluihin ja siinä yhteydessä on huolehdittava myös riittävistä opiskeluvalmiuksista.
Mika Hakala,
OAJ Varsinais-Suomen alueyhdistys
OAO jaoston puheenjohtaja