1.5.2023

FSL: Glimtar från Åboland - Poimintoja Turunmaalta

Poimintoja Turunmaalta

Kemiönsaari

Erityisopetus on aina ollut lähellä sydäntäni, ja koen että olemme Kemiönsaarella onnistuneet tässä asiassa. Olemme opastaneet oppilaita, jotka kuuluvat monissa oppiaineissa erityisen tai tehostetun tuen piiriin Taalintehtaan koulun Praktiska linjen 7-9:lle (Huom! Kemiönsaarella ei ole varsinaista erityisluokkaa). Tässä asiassa olemme toimineet vastoin valtakunnallista valtavirtaa eli täyttä integrointia.

Olemme olleet sitä mieltä, että homogeeninen pienryhmä on täyttä integrointia parempi vaihtoehto. Ryhmässä voimme antaa enemmän tukea sitä tarvitseville oppilaille. Pienryhmä tuo lisäturvaa, joka on myös kaiken oppimisen perusta. Oppilaat ovat saaneet kokea, että he onnistuvat ja että he uskaltavat kysyä, kun jokin asia on epäselvä. He eivät uskaltaisi tehdä samaa isommassa ryhmässä. He ovat olleet taitojensa ja kykyjensä mukaan tyleisessä opetusryhmässä aineissa, joissa he kokevat pärjäävänsä.

Olemme saaneet tukea ajattelutavallemme myös vastaanottavasta toisen asteen ammattikoulusta. Sieltä olemme saaneet palautetta, että he ottavat mieluummin vastaan oppilaita, joilla on edes auttavat perustiedot, kuin oppilaita, joiden perustiedoissa on vakavia aukkoja. Nykyään on kiva katsoa taaksepäin ja todeta, että useimmat entisistä oppilaistani ovat menestyneet myös aikuisina. Heissä ontullut itsenäisiä ammatinharjoittajia, arvostettuja työntekijöitä, luottamushenkilöitä ja joillakin on jopa kaksoiskelpoisuus.

Katson nyt kauhuissani tulevaisuuteen, kun Kemiönsaari aikoo viedä integraation läpi. Jäätyäni eläkkeelle, olen ymmärtänyt, että rakentamamme järjestelmä opinto-ohjaajan ja erityisopettajan vahvasta yhteistyöstä aiotaan purkaa!

Uudessa järjestelmässä aiotaan korostaa oppilaan oikeutta lähikouluun ja mahdollisuutta jatkaa samassa kaveripiirissä. Se tarkoittaa sitä, että avustajasta usein voi tulla oppilaan pääasiallinen opettaja. Miten voin kertoa näiden oppilaiden vanhemmille, sekä saada heidät ymmärtämään, että heidän lapsensa oikeus erityisopetukseen ei tule täyttymään uudessa järjestelmässä?

Toinen asia on, että kunnassa ei ole tarpeeksi virkoja eikä päteviä opettajia, joita tarvitaan jokaiseen kouluun. Tämä kaikki on tapahtumassa Kemiönsaarella, vaikka samaan aikaan sekä opettajat että poliitikot kansallisella tasolla puhuvat yhä enemmän integraation haitoista!

(Kirjoittaja; Madeleine Karlssson)

Parainen

Syksyllä 2023 Paraisten uusi oppimiskeskus Campus Brava avaa ovensa. Brava on kaksikielinen kampus, johon kuuluvat Paraistenseudun koulu, Sarlinska skolan, Paraisten lukio, Pargas svenska gymnasium sekä Axxell. Oppimiskeskuksen yhteyteen rakennetaan myös uusi liikuntahalli. Oppimiskeskus panostaa ruotsin- ja suomenkieliset kieliryhmät ylittävään yhteistyöhön. Viihtyisä kampusalue viheralueineen innostaa liikuntaan ja yhteiseen ajanviettoon välitunneilla. Oppimiskeskus on yhdistelmä vanhaa ja uutta, uusia toimintatapoja tukevia sekä omiin toimintoihin sidottuja tilaratkaisuja. Tilat ovat suurelta osin yhteiskäytössä, mutta oppilailla on omia ns. kotipesäalueita.

Myös ala-asteella Malmin koulussa on aloitettu suuren peruskorjauksen suunnittelu. Projektin käynnistys alkaa syksyllä 2023. Yleisesti voidaan sanoa, että oppilasmäärä kaupungissa tulee tulevaisuudessa vähentymään, mikä vaikuttaa koulujärjestelmään. Saaristossa tarvitsemme kuitenkin kouluja, jotta voimme säilyttää elinvoimaisen saariston myös tulevaisuudessa.

Hyvin ajankohtainen asia alueellamme on rehtoreiden ja opettajien työkuormaan liittyvät haasteet, jotka ovat syntyneet vuodenvaihteessa oppilashuollon henkilöstön siirtymisen seurauksena hyvinvointialueille. Tämä on rajoittanut oppilashuollon pääsyä Wilma-alustaan. Oppilashuollon henkilöstön tavoittaminen ja oppilaiden koulupäivän ja terveyden tiedon välittäminen on vaikeutunut. Tänä päivänä kommunikointi oppilashuollon henkilöstön kanssa on hoidettava puhelimitse tai tapaamisten kautta, joka vaikeuttaa heidän yhteistyötä. Oppilashuollon henkilöstön tavoittaminen työpäivän aikana on erittäin vaikeaa. Lisäksi oppilashuollon henkilöstön on saatava yhteys rehtoriin ja opettajaan paljon useammin kuin aiemmin esimerkiksi oppilaiden poissaolojen tarkistamiseksi tai oppilaiden olinpaikan selvittämiseksi. Tiedonvaihto ei ole yhtä sujuvaa kuin aiemmin, koska oppilashuollon henkilöstön pääsy oppilastietoihin on rajoitettu.

Nyt tulisi viestiä opettajayhdistyksiä tilanteesta ja pitäisi myös voida vaikuttaa oppilashuollon kanssa tehtävään yhteistyöhön. Olisi tärkeää vaikuttaa sekä paikallisesti että alueellisesti, kun koulutuksen järjestäjät tekevät oppilashuoltosuunnitelmaa ja kun hyvinvointialue myös tekee alueellista oppilashuoltosuunnitelmaa. Pitäisi myös jatkaa vaikuttamista keskustasolla ammattiliittojen kautta lobbaamalla ja varmistamalla, että jäsenten edellytykset hoitaa työtään olisivat mahdollisimman hyvät. Tätä ongelmaa käsiteltiin muun muassa FSL:n valtuustossa ja sitä käsitellään myös OAJ:n valtuustossa

Turku

Turussa ruotsinkielisen yleissivistävässä koulutuksessa tapahtuu joitakin muutoksia. Sekä Sirkkalan koulu että yläaste S:t Olofsskolan ovat olleet evakossa tämän vuoden aikana mutta syksystä lähtien Sirkkalan koulu pääse takaisin omiin kunnostettuihin ja osittain uusiin tiloihin. Koulun oppilaat, vanhemmat ja koulun henkilökunta odottavat innolla työn aloittamista hienoissa tiloissa.

Uutta on myös se, että syksystä lähtien Turun ainoa ruotsinkielinen erityiskoulu, Sirkkalabackens skola, yhdistetään Sirkkalan kouluun ja S:t Olofsskolaniin ja tulee toimimaan samoissa tiloissa. Sirkkalan koulussa inkluusio on jo toteutettu monen vuoden ajan ja kokemukset ovat olleet hyviä.

Sirkkalan koulu remontin aikana ja nyt. Kuvat: Petra Örn och Annika Norrgård

S:t Olofsskolanissa on syksystä 2022 toiminut ”Läsnäolo-tiimi”. Tiimin tavoite on havaita ja tunnistaa oppilaiden huolestuttavaa poissaoloa, toimia ja tukea sekä oppilaita että opettajia hankalissa tilanteissa. Tärkeintä tiimin työssä on toimiva yhteistyö.

Mirkka Ala-Laurilalle on myönnetty Åbo Lärarföreningenin Vuoden Opettaja – kunniaosoitus. Mirkka työskentelee lehtorina Åbo Akademin kielikeskuksessa. Hän on hyvin arvostettu opetusalan edunvalvoja ja edustaa lähes 20 liittoa. Opettajien lisäksi hän edustaa mm. professoreita, tutkijoita ja laboratorioinsinöörejä. Mirkka on toiminut pääluottamusmiehenä toista kymmentä vuotta vuodesta 2011 ja hänet valittiin oli Åbo Akademiin ensimmäiseksi pääluottamusmieheksi. Mirkka Ala-Laurila on toiminut aktiivisesti myös OAJ:n Varsinais-Suomen alueyhdistyksen hallituksessa, jossa hän on edustanut YLL:iä. Jäädessään eläkkeelle elokuussa Mirkka Ala-Laurila jättää myös luottamusmiestehtävät. Tulemme kaipaamaan Mirkkaa ja seuraajan löytäminen ei ehkä ole ihan helppoa. Åbo Lärarförening kiittää Mirkkaa hyvästä yhteistyöstä ja toivottaa samalla hänelle hyviä eläkepäiviä!

(Kirjoittaja; Petra Örn)

FSL:n edustajia alueyhdistyksen hallituksessa ja Madeleine Karlsson

Glimtar från Åboland

Kimitoön

Specialundervisningen har alltid stått mitt hjärta nära och jag upplever att vi på Kimitoön har lyckats, då vi har anvisat elever i behov av särskilt stöd eller intensifierat stöd i många ämnen till Dalsbruks skolas Praktiska linje 7-9. Vi har gått emot strömmen. Då man nationellt gick in för att integrering var det enda rätta, har vi ansett att en homogen grupp är ett bättre alternativ. Där kan vi ge elever i behov av mera stöd den trygghet som är grunden för all inlärning. Eleverna har fått känna att de lyckas och att de vågar fråga då något är oklart, något de inte skulle våga i en större grupp. Vi har också fått stöd för vårt sätt att tänka hos den mottagande skolan, yrkesskolan, där man konstaterar att man hellre tar emot elever som har vissa baskunskaper än elever som kan ”ingenting av allt”. Idag kan jag se tillbaka och konstatera att den största delen av mina forna elever har lyckats också som vuxna, de är egenföretagare, uppskattade arbetstagare, förtroendemän och en del har till och med dubbla yrkesexamina.

Det är med skräck jag ser på framtiden där man nu på Kimitoön går in för integrering. I och med min förestående pensionering håller man på att upplösa det system vi tillsammans med elevhandledaren och min speciallärarkollega har byggt upp. Nu är det elevens rätt till närskola som betonas, att få fortsätta med sina kompisar, vilket betyder att en assistent ofta kan bli den som undervisar eleven. Hur ska jag nå dessa elevers föräldrar, få dem att förstå att deras barn inte får den rätt till undervisning som lagen säger?

Detta på Kimitoön samtidigt som man nationellt på både lärar och politiskt håll talar allt mer om integreringens nackdelar!

(Skribent: Madeleine Karlsson)

Pargas

Hösten 2023 kommer det nya lärcentret Campus Brava i Pargas att öppna sina dörrar för ett tvåspråkigt campus som innefattar Pargas svenska gymnasium, Paraisten lukio, Sarlinska skolan, Paraistenseudun koulu samt Axxell. I samband med lärcentret byggs även en ny motionshall. Lärcentret satsar på tvåspråkigheten genom samarbete skolorna emellan, och det grönskande campusområdet uppmuntrar till motion och gemensam samvaro mellan lektionerna. Lärcentret Brava är en kombination av gammalt och nytt, av utrymmeslösningar som stödjer nya verksamhetssätt och som är bundna till skolornas egna verksamheter. Lokalerna används till stor del gemensamt av skolorna, men eleverna har egna s.k. hembon.

I Malms skola (åk 1-6) har planerna för en större grundrenovering påbörjats. Starten för detta projekt är förlagt till hösten 2023. Allmänt kan man säga att elevantalet i staden kommer att gå nedåt i framtiden, vilket kommer att påverka högst antagligen skolnätet. I skärgården behöver vi bevara skolorna för att bibehålla en levande skärgård även i framtiden.

Ett mycket aktuellt ärende i vår region är problematiken kring den arbetsbelastning för rektorer och lärare och de utmaningar som har uppstått till följd av att elevvårdspersonalen överfördes till välfärdsområdena vid årsskiftet och därmed har begränsad tillgång till plattformen Wilma. Det har blivit svårare att nå elevvårdspersonalen samt att överföra information om elevers skolvardag och hälsa. Kommunikation med elevvårdspersonalen ska skötas via telefon eller via möten. Att få tag på elevvårdspersonal under en arbetsdag är mycket svårt. Därtill behöver elevvårdspersonalen få tag på rektorer och lärare betydligt oftare än tidigare, t.ex. för att kolla upp elevers frånvaro eller var eleverna befinner sig. Informationsutbytet är inte lika smidigt som förr då elevvårdspersonalens tillgång till elevuppgifter begränsats.

Nu borde man i snabb takt utarbeta information till lärarföreningarna hur de kan och ska påverka i de frågor som berör samarbetet med elevvården. Det skulle vara viktigt att påverka både lokalt och regionalt när utbildningsanordnarna formar elevhälsoplanen och när välfärdsområdet formar den regionala elevhälsoplanen. Man bör också fortsätta att påverka på central nivå inom fackföreningarna genom påverkansarbete och lobbning för att se till att medlemmarnas förutsättningar att sköta sitt arbete är så goda som möjligt. Denna problematik diskuterades bl.a. på FSL:s fullmäktige och kommer att behandlas även på OAJ:s fullmäktige.

Åbo

Inom den svenskspråkiga grundläggande utbildningen i Åbo händer en del ändringar.

Både högstadiet S:t Olofsskolan och Sirkkala skola har under detta år varit utlokaliserade men i höst får Sirkkala skola återvända till sina nyrenoverade och delvis nybyggda utrymmen. Skolans elever, föräldrarna och personalen ser fram emot att få inleda arbetet i fina utrymmen. Nytt är också att från och med augusti kommer den enda svenska specialskolan, Sirkkalabackens skola, att sammanslås med Sirkkala skola och S:t Olofsskolan och verka i samma utrymmen. I Sirkkala skola har man redan arbetat med inkludering under flera år och har goda erfarenheter.

Sirkkala skola under remonten och nu. Bilder: Petra Örn och Annika Norrgård

I S:t Olofsskolan har man sedan hösten 2022 haft ett Närvaro-team. Målsättningen med teamets arbete är att upptäcka och identifiera oroväckande frånvaro, ingripa och att stöda både elever och lärare i situationer med lång frånvaro. Det viktigaste med arbetet är ett fungerande samarbete.

Mirkka Ala-Laurila, som arbetar som lektor på språkcentret vid Åbo Akademi, har tilldelats utmärkelsen Årets lärare av Åbo lärarförening. Mirkka är en mycket uppskattad huvudförtroendeman och representerar närmare 20 förbund. Hon representerar förutom lärare bl.a. professorer, forskare och labbingenjörer. Mirkka har varit huvudförtroendeman i över 20 år och var den första huvudförtroendemannen vid Åbo Akademin där hon verkat sedan 2011. Mirkka Ala-Laurila har också varit aktiv inom regionföreningen, där hon suttit med i styrelsen som Universitetslektorernas representant. Snart är det dags för Mirkka Ala-Laurila att sluta eftersom hon går i pension i början av augusti. Mirkka kommer att vara saknad och det blir

kanske inte så lätt att hitta en efterträdare till Mirkka! Åbo lärarförening vill framföra sitt tack till Mirkka och samtidigt önska henne goda pensionsdagar.

(Skribent: Petra Örn)

FSL:s representanter i regionföreningens styrelse samt Madeleine Karlsson

FSL: Glimtar från Åboland - Poimintoja Turunmaalta

Uutiset

Tapahtumat

Yhdistyksemme

Oikopolut

FSL: Glimtar från Åboland - Poimintoja Turunmaalta

// Uutiset

// Tapahtumat

// Yhdistyksemme

// Oikopolut

Uutiset

Tapahtumat

Yhdistyksemme

Oikopolut