Tuulet puhaltavat

Syyskuun viimeinen viikonloppu ja me (s/y Sööta Öödin miehistö) olemme lauantaipäivän navakassa vastatuulessa kryssineet vastatuuleen saavuttaaksemme valitsemamme suojaisan sataman. Saavuimme kylmissämme satamaan huomataksemme, että laiturin kansi oli poissa. Ainoastaan ruosteiset ponttoonit olivat jäljellä odottamassa huoltotoimenpiteitä. Nåååå, ingen panik!

 

Nopean analyysin jälkeen totesimme, että laituriraakileen vieressä on kallionkieleke ja rannassa kasvavia puita, joihin kiinnittää köydet. Jos vielä syväys riittää, voimme ankkuroitua ponttoonirivin viereen tuulensuojaan. Kapteeni ohjasi veneen tähystäjän ohjeiden mukaan rantaan. Pystyimme rantautumaan suojasatamaamme, kylläkin odotettua erilaisella tavalla. Kyhnytimme melko tyytyväisinä tuulelta ja aalloilta suojassa samalla kuunnellen saaren toisella puolella riehuvaa tuulta ja aaltoja.

 

Tahtomattakin vedän yhtäläisyyksiä suuriin muutoksiin, jotka nyt koettelevat sivistystä ja koulutusta. Vanhoja käytäntöjä revitään ja uusitaan. Osa muutoksista ovat odotettuja ja tervetulleita, toiset uhkaavalta ja pelottavalta tuntuvia. Yhteistä näille on kuitenkin se, että kaiken uuden omaksuminen vaatii ponnistelua, kokeilua ja työtapojen kehittämistä.  Joillekin on suhteellisen helppoa omaksua uusi tapa, toiset joutuvat kokeilemaan useita eri lähestymistapoja ennen kuin löytävät tyydyttävän ratkaisun.

 

Varhaiskasvatuksen opettajia (lärare inom småbarnspedagogik, ihan vaan tiedoksenne ) koskee kaksi suurta asiaa, jotka omasta mielestäni ainakin ovat tervetulleita. Keväällä JUKO neuvotteli uuden sopimuksen KT:n kanssa. Se toi suurena muutoksena varhaiskasvatukseen opettajalle S-A-K-ajan, joka on n.13% työajasta. Aikaisemmin työajasta oli n.8% rajattu ryhmän ulkopuoliseen suunnittelutyöhön. S-A-K-aikaan kuuluu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnittelu, arviointi ja kehittäminen. Siihen ei kuulu tiimipalaverit eikä yhteistyö vanhempien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Näihin tehtäviin tulee esimiehen järjestää ryhmässä työskentelyn ulkopuolista aikaa. Kuulostaa ehkä yksinkertaiselta ja selkeältä, mutta koko maassa ovat tuulet puhaltaneet voimakkaasti sinne ja tänne asian tiimoilta. Monissa kunnissa ovat luottamusmiehet saaneet käydä moninaisia neuvotteluja työnantajapuolen kanssa, jotta sopimusta kokonaisuudessa noudatettaisiin. Uskon, että kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa, jollei jo nyt, niin ainakin pian, sopimusta noudatetaan.

 

Toinen suuri asia, joka varhaiskasvatuksen venettä on keinuttanut, on uusi varhaiskasvatuslaki. Se on vihdoinkin nostanut varhaiskasvatuksen sille kuuluvalle alustalle, alkuna elinikäisen oppimisen ja sivistyksen polulle. Uskon, että tästä iloitsevat kaikki varhaiskasvatuksen piirissä työskentelevät ja toivottavasti myös kaikki muut opettajat. Uusi laki toi tullessaan selkeyttä tehtävänimikkeisiin ja nostaa siten varhaiskasvatuksen ammattiryhmien erityisosaamiset esille. Siirtymäajan jälkeen vuonna 2030 päiväkodin johtajalla tulee olla varhaiskasvatuksen maisterin koulutus. Kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivasta mitoitukseen laskettavasta henkilökunnasta kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus. Kyseisestä kahdesta kolmasosasta vähintään puolella tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Lopulla yhdellä kolmasosalla tulee olla vähintään varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus.

 

Sosionomikoulutuksen saanut, päiväkodissa nyt lastentarhanopettajana toimiva säilyttää opettajakelpoisuutensa, kuten myös sosionomi, joka valmistuu AMK:sta viimeistään 31.7.2023. Asian ovat monet sosionomin koulutuksen käyneet kokeneet vääryytenä. Sosiaalisessa mediassa on ollut masentavaa seurata katkeraa, likaista ja loukkaavaakin sanasotaa asian tiimoilta. Toivon ja uskon, että ajan myötä tämäkin vastatuuli muuttuu myötäiseksi. Tänään sunnuntaina me ainakin purjehdimme koko päivän mukavassa myötäisessä koko matkan kotisatamaan ja keräsimme voimia seuraavaa vastatuulta varten.

 

Carola Friberg, LTOL-jaoston puheenjohtaja