Onnea 100-vuotiaalle Suomelle!

Koko syksyn on OAJ:n hallituksessa, sen toimikunnissa ja syksyn valtuustossa keskusteltu erityisesti kahdesta aiheesta: opettajan professiosta ja oppivelvollisuudesta.

 

On hyvä Suomen juhlavuoden yhteydessä pohtia suomalaisen koulutuksen kehittämistä, sen rakenteita ja tulevaisuuden oppimista. Minkä pitäisi muuttua? Mistä pitää olla huolissaan?

 

Tämän viikon Pisa-tulokset antavat viitteitä alueiden ja koulujen eriarvoisuudesta, suurista oppimistulosten eroista ja suomalaisten nuorten lukutaidon heikentyneestä tasosta.  Eroja selittää myös vanhempien sosioekonominen tausta. Hyvät pisatulokset ovat tärkeältä osaltaan selittyneet Suomen korkeatasoisilla opettajilla – silloinkin, kun resursseja on jatkuvasti heikennetty. Oppilaiden saaman opetuksen määrässä voi eri kunnissa olla jopa yli puolen kouluvuoden mittainen ero perusopetuksen aikana. Miten kauan tilanne voi kunnissa jatkua tällaisena? Perusopetuksen rahoitustaso Suomessa pitäisi korjata vähintään pohjoismaiselle keskitasolle, joka edellyttäisi miljardin lisärahoitusta. Lukiolakia ollaan myös uudistamassa keväällä 2018. Lukiorahoitusta on nostettava, lukiota on kehitettävä aidosti opettajien toivomalla tavalla ja mahdollistettava mm. oppilaan oikeus henkilökohtaiseen opinto-ohjaukseen ja erityisopetukseen.

 

Opettajan profession ytimessä on epäilemättä ammatin arvostus, erityisosaaminen, osaamisen päivittäminen ja työn autonominen luonne nyt ja tulevaisuudessa. Opettajalla on tärkeä kasvatuksellinen ja sivistyksellinen tehtävä.

 

OAJ:n tehtävänä on turvata opettajan työ, vahvistaa opettajan professiota ja edistää koulutuksellista tasa-arvoa. Suomessa peruskoulu aloitetaan vasta 7-vuotiaana. Pitäisikö koulun alkaa aikaisemmin? Pitäisikö koulun alun olla joustavampi? Voisiko koulun aloitusikä olla yksilöllinen ja vaihdella 5-8-vuoden välillä? Voisiko koulun aloittaa joustavasti joko elokuussa tai tammikuussa?

 

Toisaalta pitää myös olla huolissaan niistä 3 % nuorista, jotka eivät jatka mihinkään koulutukseen perusasteen jälkeen. Myös toisen asteen tutkinto jää suorittamatta 15 prosentilla nuoristamme. Pitäisikö oppivelvollisuuden jatkua vähintään 18 ikävuoteen asti? Meidän kaikkien opettajien on hyvä osallistua tähän keskusteluun, jota jo käydään poliittisella tasolla.

 

Lopuksi en voi olla siteeraamatta Turun kaupungin sivistystoimialan johtajan Timo Jalosen tällä viikolla Facebookissa julkaisemaa feikkiuutista: Turun kaupunki kieltää koulujen joulujuhlat ja tilalle tulevat talvijuhlat. Lisäksi tiernapoikanäytelmästä poistetaan Murjaanien kuninkaan rooli. Kommentti nauratti minua, mutta samalla on aika havahtua huomaamaan, että juhlaperinteet ja juhlat ovat kouluissa tärkeitä sekä nuorille että aikuisille. Olemme eläneet Suomi 100-juhlavuotta ja monissa kouluissa ovat lapset ja nuoret opettajiensa ohjaamina panostaneet suuresti erilaisiin projekteihin, juhliin ja tapahtumiin tämän teeman puitteissa. Tulemme varmasti näkemään monia erityisen hienoja itsenäisyyspäiväjuhlia tänä vuonna.

 

Hyvää itsenäisyyspäiväjuhlaa kaikille alueyhdistyksen opettajille ja onnea 100-vuotiaalle Suomelle. Sen jälkeen tulee joulujuhla. Joululomaa ei ole kuitenkaan vielä onneksi peruttu! Se on varmasti kaikille tarpeen niin rauhoittumista kuin uusien voimien keräämistä varten.

 

 Ritva Aarras-Saari, Turun ysi-jaosto