Oikeus oppimiseen

OAJ teki varsin hyvän ja kattavan ehdotuksen oppivelvollisuuden jatkamisesta aina 19-vuotiaaksi asti. Valitettavasti esitys ei saanut samanlaista kannatusta kuin esiopetuksen aikaistaminen. Myöskään ministeri Sanni Grahn-Laasonen ei lämmennyt ajatukselle. Monissa kommenteissa peräänkuulutettiin muita tapoja tukea opintoja kuin oppivelvollisuuspakkoa. 

 

Pakko on yleensä huono ratkaisu, mutta tilanteessa, jossa nuorella ei ole mahdollisuutta tehdä itselleen järkeviä päätöksiä, tarvitaan aikuista tekemään se hänen puolestaan. Talouspoliittinen arviointineuvosto professori Roope Uusitalon johdolla esittää, että koko ikäluokka suorittaisi toisen asteen tutkinnon. Samalla viestitettäisiin, että nuoren paikka on koulussa.

 

Syrjäytymisen vaara on todellinen, sillä noin 15 prosenttia 25-vuotiaista on suorittanut ainoastaan peruskoulun. Lisäksi meillä on iso joukko nuoria, jotka eivät selviäisi jatko-opinnoista. 

 

Peruskoulussa erityistä tukea saa kolmannes oppilaista, ammatillisessa oppilaitoksessa vain joka kymmenes. Erityisen tuen tarpeen väheneminen toiselle asteelle mentäessä ei ole uskottavaa.

 

Varhaiskasvatukseen OAJ ehdotti erityisopettajien lisäämistä. Tämä voisi olla myös vaihtoehto ammatillisessa koulutuksessa. Reformi edellyttää koulutuksen järjestäjän tarjoavan opiskelijalle riittävästi tukea ja ohjausta ja siten mahdollistavan valmistumisen. Oppilaitoksilla on paljonkin mahdollisuuksia opiskelijan tukemiseen, niitä ei vaan haluta käyttää, koska se edellyttää opettajille resurssia. Tämä on lyhytnäköistä säästämistä, sillä jokainen keskeytys vähentää oppilaitokseen tulevaa rahaa. Opetuksen laadusta ei saa lähteä tinkimään, koska se vie pohjan pois koko ammatilliselta koulutukselta.

 

Työelämässä tapahtuva koulutus voi toimia joillekin, mutta sekään ei ratkaise keskeyttämisen ongelmaa. Juuri työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana on keskeyttämisen riski suuri.  Työelämä tuskin kantaa opiskelijasta samanlaista kasvatusvastuuta kuin oppilaitos.

 

Nuorisotutkimuksen mukaan nuori tekee päätöksiä jatko-opintojen suhteen pitkälti sen mukaan, mitä kaverit tekevät. Tästä voi olla seurauksena vääriä valintoja ja opinnot päättyvät keskeyttämiseen. Väitöstutkija Rauno Perttulan mukaan nuorilla ei myöskään ole enää oikeutta etsimiseen ja hapuiluun, vaan pitää tietää heti mitä tekee "isona". Kuinka moni meistä aikuisista tiesi 16-vuotiaana mitä työtä haluaa tehdä työkseen?

 

Osaaminen on se, mistä Suomi tunnetaan; pidetään sitä yllä mahdollistamalla laadukas ja opiskelijaa tukeva koulutus. Opiskelijalla on oikeus oppimiseen.

 

Marjut Polviander

OAJ Varsinais-Suomi

Ammatillisen jaoston puheenjohtaja