Mission impossible?

Varhaiskasvatuksen johtajuudesta

”Mission impossible?”

Varhaiskasvatuksen johtamisesta on tullut viime vuosikymmeninä oma, erikoistuva professionsa. Sitä ei voi enää liittää opettajuuteen, työssä korostuvat johtamisen työtehtävät niin hallinnollisella kuin henkilöstöjohtamisen tasolla. Varhaiskasvatuslain (1.9.2018) mukaan ”Kelpoisuusvaatimuksena päiväkodin toiminnasta vastaavan johtajan tehtävään on kelpoisuus 26 tai 27 §:ssä tarkoitettuun varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin tehtävään ja vähintään kasvatustieteen maisterin tutkinto sekä riittävä johtamistaito.”.

 

Toimin varhaiskasvatuksen esimiehenä Paimion kaupungissa Lempilän ja Hanhijoen päiväkodeissa. Organisaatioita on kaksi, rakennuksia kolme. Valmistuin lastentarhanopettajaksi 1993, kasvatustieteen kandidaatiksi 1999, kasvatustieteen maisteriksi 2014, johtamisen erikoisammattitutkintoon 2017 ja olen suorittanut lisäksi useita kursseja niin johtamisesta kuin pedagogiikastakin. Pro Graduni tein työyhteisötaitojen kehittämisestä Aini-Kristiina Jäppisen TenKeys® -mallin avulla. Riittämättömyyden tunne on silti alituinen seuralaiseni. Varhaiskasvatuksen esimiehen työnkuva on yhtä laaja kuin varhaiskasvatuskin. Urani aikana ovat muuttuneet niin laki kuin opetussuunnitelmat, jopa lapsinäkemys. Ei ole vuotta, etten opettelisi uutta tietohallinnon sovellusta, kuten työvuoro-ohjelmaa Titaniaa, henkilöstöhallinnon Populusta tai KuntaRekryä. Kirjallisuutta tulvii; milloin pitäisi perehtyä sukupuolisensitiivisyyteen, katsomuskasvatukseen, laaja-alaiseen oppimiseen, TVT:n käyttöön varhaiskasvatuksessa, arvioinnin tai pedagogisen dokumentoinnin kehittämiseen. Asiakaspalvelu on myös muuttunut, se on suorapuheisempaa, välittömämpää ja osittain vaativampaa. Kollegani kaipaavat tukeani niin jaksamiseensa, tietotaitoonsa, käytännön asioihin kuin pedagogisiin ratkaisuihin. Olen monen asian vartija.

 

Elina Fonsén toteaa OAJ:n uutisissa: ”Varhaiskasvatuksen pedagogiikka vaatii hyvää johtamista”. Lastentarhanopettajaliiton julkaisussa ”Päiväkodinjohtaja on monitaituri” (2004) mainitaan mm., että päiväkodinjohtajat toivovat enemmän aikaa osaamisen johtamiseen ja että ” ”Päiväkodin johtajan todellinen viikkotyöaika on yli kaksi tuntia enemmän kuin sopimus edellyttäisi.” (s.6). ”Viime vuosikymmenellä virinnyt varhaiskasvatuksen johtajuuden tutkimus on osoittanut, että johtajalla on keskeinen merkitys varhaiskasvatuksen sisällön ja laadun arvioinnissa ja kehittämisessä. Suomalaisessa yhteiskunnassa ohjausjärjestelmän muutos on merkinnyt sitä, että vastuu varhaiskasvatustyön sisällön ja laadun arvioinnista ja kehittämisestä on siirtynyt entistä enemmän paikallisen ja suorittavan tason toimijoiden tehtäväksi. Tämä asettaa uudenlaisia vaateita varhaiskasvatuksen johtajuudelle sekä päivähoitoyksiköiden että kunnan tasolla.”; todetaan myös Sosiaali- ja Terveysministeriön selvityksessä ”Varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutus ja osaaminen” vuodelta 2007. Hieman kuristaa kurkunpäästä.

 

Vastausta työni asettamiin vaatimuksiin ei löydy ehkä koskaan. Itse ratkon moninaista työnkuvaani perehtymällä säännöllisesti uuteen tietoon sekä osallistuvan että jaetun johtajuuden avulla. Uskon tunnejohtamiseen, vuorovaikutuksen tarkasteluun ja syvällisiinkin keskusteluihin. Pedagogiikkaa ei kehitetä luennoimalla, vaan opeforumeissa, palavereissa, kehityskeskusteluissa, osallistumalla ryhmään ja esittämällä oikeita kysymyksiä, kiittämällä oikeasta suunnasta. Keskustelu ja keskusteluttaminen ovat avainasemassa varhaiskasvatuksen laadussa. Aikataulutan ja priorisoin työni järjestelmällisesti, kirjaan, yliviivaan, merkitsen kalenteriin. Pyrin päätöksenteossa läpinäkyvyyteen ja ennakoitavuuteen tasa-arvoisin menetelmin. Pidän mahdollisimman paljon asioita kaikkien saatavilla.  Pidän tiedonkulkua olennaisena: muutosta tehdään tipottain, tiedon murunen kerrallaan. Viestien tulee kulkea ja ymmärrys täytyy varmistaa keskustelujen avulla. Minun on oltava saatavilla, joten oveni on harvoin kiinni. Sanon ei kaikelle talon ulkopuoliselle, mille suinkin voin. Mutta pidän huolen, että minulle jää aikaa vertaistuelle, sparraukselle ja vertaismentoroinnille. Haen tasapainoa siihen, kuinka pitäytyä riittävän etäällä jaksaakseen työssään ja samalla riittävän lähellä ollakseen luotettava, lähestyttävä ja tukena turvallinen. Painotan, etten ole kolmion kärjessä, vaan rivin keskellä. Vierelläni laitosapulainen/lastenhoitaja/opettaja. Palaverin paras tieto voi tulla laitosapulaiselta. Tämä on puhtaasti henkistä työtä, jota tehdään omaa persoonaa käyttämällä. Suurin muutos tulee pienistä hetkistä: kahden ihmisen välillä tapahtuvasta ymmärryksestä ja oivalluksesta.

 

On asioita, joista en jousta. Niitä ovat positiiviset uskomukset, ristiriitojen selvittäminen, lasten kohtaamisen laatu ja sitoutuminen työhön. Johtaja on yhtä aikaa pahis ja tuki. Opettelen sulkemaan kanteni, jottei minua voi käyttää roskakorina, mutta haluan olla seinä, johon voi nojata. Nojaavalle opettelen esittämään kysymyksiä, en antamaan vastauksia. Nykyaika vaatii mielestäni empaattista johtamista, josta voisin puhua loputtomiin. Empatiaa toki myös itseäni kohtaan, mikä haastaa minut eniten. Olen tuonut työyhteisöihini tietoutta niin työyhteisötaidoista, persoonallisuustyypeistä, enneagrammeista kuin tunnetaidoista ja negatiivisista uskomuksista. Nämä herättävät ristiriitaisia tuntemuksia, mutta pääosin avaavat ja syventävät osaltaan pedagogiikkaa ja työyhteisön hyvinvointia. Sillä haluan alleviivata lauseen: emme voi opettaa mitään, mitä emme itse osaa.

 

Koen onnistuneeni, kun kollegani ymmärtää jotakin, kokee siitä onnistumista, innostuu ja tämä leviää tiimiin. Kun hän kertoo minulle, miten mukavaa oli tulla töihin.

 

Kaikesta tästä minulle maksetaan 2760€ kuukaudessa, josta käteen jää 2100€. Tämä antaa työlleni kyseenalaisen maininnan ”Maailman huonoimmin palkattu johtajan työ. (https://staff.jyu.fi/Members/ttuomin/PaivakodinjohtajaOnMonitaituri.pdf) ”. Selvä naisvaltainen kutsumusammatti siis.

 

Työni valtavan vaikutusmahdollisuuden vuoksi haluan jatkaa työssäni. Tyhmyyttä tai ei, kunhan voimat riittävät.

 

OAJ Varsinais-Suomen alueyhdistyksen VOL-jaoston jäsen

päiväkodinjohtaja

Eliisa Gylén